Kuluvalla valtuustokaudella Pyhtään kunnan kaavoittaminen on ollut hieman kompuroivaa – näin kauniisti sanottuna. Yritystä on ollut paljon, mutta aina ei ole mennyt nappiin.

Keihässalmen asemakaava saaristolaiskylää varten on hyvä esimerkki. Kaava tuli Itä-Suomen hallinto-oikeudesta bumerangina takaisin, sillä kaikkia kaavoituksen vaatimia selvityksiä ei oltu tehty. Tarvitaan päivitetty luontoselvitys ja kaavan vaikutusten arviointeja. Yllättävää että kaavoitustoimikunta – kunnan ylin asiantuntija kaavoituksessa – toi näin raakileen kaavan päätettäväksi hallitukselle, josta se eteni valtuustoon. Kunnanhallitus tietenkin luotti, että kaava täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset, kun se tuodaan sille päätettäväksi.

Toinen hyvä esimerkki on Kirkonseudun osayleiskaavan päivittäminen, lähinnä lentokentän alue. Pyhtään kuntastrategian arvoissa todetaan, että byrokratiaa ei noudateta pikkutarkasti. Useamman kerran olen kuullut valtuustokaudella lausahduksen ”vähennetään byrokratiaa”. Varsinkinkin jos kuntapolitiikkaan on tullut vailla aikaisempaa kokemusta kunnallisista luottamustoimista, on vaikea ymmärtää, että mm. maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) sekä kunnan hallintosääntöä täytyy noudattaa, jotta päätökset olisivat lainvoimaisia.

Kun haluttiin ”testata” onko Pyhtään kunnan vai Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijoiden MRL:n tulkinta oikein, huonostihan siinä kävi. Lentokentän alueelle ei noin vain voi antaa rakennuslupia osayleiskaavan perusteella, vaikka kunta näin kuvitteli. ”Kaavan yleinen määräys, jonka mukaan kaavassa osoitetulle LL-1 -alueelle voidaan rakentaa suoraan yleiskaavan perusteella, on lainvastainen,” sanoo suorasanaisesti Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös.

Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että olen itse ollut molempia kaavoja hyväksymässä sekä kunnanhallituksessa että valtuustossa. Kuten edellä kirjoitin Keihässalmesta, pidin itsestään selvyytenä, että päätettäväksi tuodaan kaava, joka täyttää kaikki MRL:n ja sen asetuksen vaatimukset. Miksi tehdä turhaa työtä pyörittämällä samaa kaavaa useasti päätöksenteossa, vaan kerralla tehdään kaava oikein käyttöön.

Lentokentän alueesta täytyy todeta, että olin jo päätöksentekovaiheessa enemmän ELY-keskuksen kannalla kuin kunnan tulkinnan. Olinhan kuullut jo kunnan ja ELY-keskuksen yhteisessä tilaisuudessa selvityksen siitä, millaisissa tapauksissa voidaan rakennuslupa suoraan antaa yleiskaavan perusteella. Lentokenttä ei ollut sellainen peruste. Tavasin myös itse lakia, joka ei maallikolle ole ihan kaikkein selkein, enkä sieltäkään löytänyt perustetta, miksi osayleiskaava riittäisi lentokentän yhteyteen rakennettavien rakennusten lupiin. Olin kuitenkin yhteisessä rintamassa mukana, vaikka ajattelin, että huonostihan tässä lopulta käy. Aikaisempina valtuustokausina olen kahdesti ollut valtuustossa eri mieltä enemmistön kanssa kaavasta, ja oma tulkintani on ollut lopulta oikein.

Turhaa byrokratiaa vähennetään, kun tehdään kerralla asiat oikein, lakeja noudattaen. Käytetään tarvittaessa enemmän aikaa itse valmisteluun, emmehän ole jänön selässä kaavoituksessa. Myös itse hankkeet, joita kannatan, etenevät nopeammin.

Lisätietoja kaavan vaikutusten arvioinnista: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/elinymparisto_ja_kaavoitus/kaavoituksen_eteneminen/vaikutusten_arviointi_kaavoituksessa

(Kuva Pyhtään kunta/Maanmittauslaitos)

Lisää julkaisuja